Liikkumisesteisen pysäköintitunnus: mihin sillä saa pysäköidä?
Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella saa tieliikennelain (729/2018) 39 §:n mukaan pysäköidä liikennemerkillä osoitetusta kiellosta tai rajoituksesta huolimatta kolmessa tilanteessa: maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suorittamatta, alueelle, jossa pysäköinti on kielletty merkillä C38 tai C39, ja aikarajoitusta pidemmäksi ajaksi paikalle, jossa pysäköinnin enimmäisaikaa on rajoitettu. Lisäksi tunnuksella saa pysäköidä liikkumisesteisille erikseen merkityille paikoille. Nämä oikeudet koskevat tieliikennelain alaisia yleisiä alueita. Kaupan pihalla, kauppakeskuksen parkissa tai taloyhtiön tontilla tunnus ei automaattisesti anna mitään näistä oikeuksista, vaan siellä noudatetaan alueen omia ehtoja.
Mikä liikkumisesteisen pysäköintitunnus on?
Liikkumisesteisen pysäköintitunnus on Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin myöntämä henkilökohtainen tunnus, joka antaa haltijalleen tieliikennelaissa määritellyt pysäköintihelpotukset. Se on sininen, pyörätuolisymbolilla varustettu kortti, joka asetetaan pysäköinnin ajaksi tuulilasin sisäpuolelle niin, että se on luettavissa ulkoapäin.
Tunnus tunnetaan puhekielessä yhä invatunnuksena tai invaluvan nimellä. Virallinen nimi oli aiemmin vammaisen pysäköintilupa, ja se vaihtui liikkumisesteisen pysäköintitunnukseksi nykyisen tieliikennelain (729/2018) tullessa voimaan kesäkuussa 2020. Nimenmuutos ei muuttanut oikeuksien sisältöä, eivätkä vanhalla nimellä myönnetyt kortit menneet kelvottomiksi – ne ovat voimassa niihin merkittyyn päättymispäivään asti.
Kortti noudattaa Euroopan unionissa sovittua yhtenäistä mallia, minkä vuoksi suomalainen tunnus tunnistetaan myös muissa jäsenmaissa. Invalidiliiton mukaan tunnus kelpaa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Se, mitä oikeuksia se kussakin maassa tuottaa, määräytyy kuitenkin kyseisen maan lainsäädännön mukaan.
Mihin liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella saa pysäköidä?
Tieliikennelain 39 § luettelee oikeudet täsmällisesti. Tunnuksella varustetun ajoneuvon saa pysäköidä liikennemerkillä osoitetusta kiellosta tai rajoituksesta huolimatta:
- maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suorittamatta
- alueelle, jossa pysäköinti on kielletty merkillä C38 (pysäköinti kielletty) tai C39 (pysäköintikieltoalue)
- rajoitusta pidemmäksi ajaksi alueelle, jossa pysäköinnin enimmäisaikaa on rajoitettu
Näiden lisäksi tunnus oikeuttaa pysäköimään liikkumisesteisille varatuille, pyörätuolin symbolilla merkityille paikoille. Pihakadulla ajoneuvon saa tunnuksella pysäköidä myös merkityn pysäköintipaikan ulkopuolelle, jos siitä ei aiheudu huomattavaa haittaa kadun liikenteelle tai muulle käytölle.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaupungin keskustassa tunnuksen haltija voi jättää auton maksulliseen ruutuun maksamatta pysäköintimaksua ja ilman että kahden tunnin aikaraja katkaisee pysäköinnin. Sama koskee asukaspysäköintialueiden yleisiä ruutuja ja kadunvarsien kiekkopaikkoja: kiekkoa ei tarvitse asettaa, koska aikarajoitus ei sido tunnuksen haltijaa.
| Paikka yleisellä alueella | Saako tunnuksella pysäköidä? |
|---|---|
| Maksullinen kadunvarsipaikka | Kyllä, maksutta |
| Aikarajoitettu kiekkopaikka | Kyllä, aikarajaa pidemmäksi ajaksi |
| Pysäköinti kielletty (C38) | Kyllä |
| Pysäköintikieltoalue (C39) | Kyllä |
| Liikkumisesteisten merkitty paikka | Kyllä |
| Pysäyttäminen kielletty (C37) | Ei |
| Vain tietyille ajoneuvoille varattu paikka | Ei |
| Yksityisalue omine ehtoineen | Vain alueen ehtojen mukaan |
Mihin tunnuksella ei saa pysäköidä?
Tunnus ei ole yleislupa. Se tekee poikkeuksen kolmeen nimettyyn kieltoon ja rajoitukseen – kaikki muu pysyy voimassa.
Ensinnäkin pysäyttäminen kielletty -merkki (C37) sitoo myös tunnuksen haltijaa. Pysäyttämiskiellon alueella auton jättäminen paikalleen on kiellettyä siinä missä muiltakin. Samasta syystä tunnus ei oikeuta jättämään autoa suojatielle tai sen välittömään läheisyyteen, risteysalueelle, linja-autopysäkille eikä muuhun paikkaan, jossa pysäyttäminen on tieliikennelaissa suoraan kielletty ilman erillistä merkkiä. Näistä säännöistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa pysäköinti kielletty vs. pysäyttäminen kielletty.
Toiseksi tunnuksella ei saa pysäköidä alueelle tai paikalle, joka on liikennemerkillä osoitettu vain tiettyjen ajoneuvojen pysäköintiin. Linja-autoille, takseille, sähköauton latauspaikaksi tai kuormaukseen varattu ruutu ei muutu sallituksi tunnuksen ansiosta.
Kolmanneksi tunnus ei poista velvollisuutta pysäköidä siten, ettei auto aiheuta vaaraa tai tarpeetonta haittaa. Jalkakäytävälle, pyörätielle tai portin eteen jätetty auto on väärinpysäköity riippumatta siitä, mikä kortti tuulilasissa on.
Päteekö tunnus kaupan tai kauppakeskuksen pysäköintialueella?
Ei automaattisesti. Kaupan piha, kauppakeskuksen parkkihalli, lentoaseman pysäköintialue ja taloyhtiön tontti ovat yksityisiä alueita. Niillä pysäköinnin ehdot asettaa kiinteistön omistaja tai haltija, ja ehdot näkyvät alueen omissa opasteissa. Tieliikennelain 39 §:n luettelo koskee liikennemerkeillä osoitettuja kieltoja ja rajoituksia, ei yksityisalueen sopimusehtoja.
Käytännön seuraus on selvä: jos kauppakeskuksen opasteessa lukee kahden tunnin aikaraja ja pysäköintikiekon symboli, aikaraja ja kiekkovaatimus koskevat myös liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen haltijaa – ellei alueen ehdoissa nimenomaisesti toisin sanota. Sama koskee maksullisuutta. Näkövammaisten liiton mukaan maksuton pysäköinti liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella edellyttää yksityisalueella aina kiinteistön omistajan päätöstä.
Pysäköinninvalvontayhtiö Parkkipiste on todennut asiasta suoraan, ettei liikkumisesteisen pysäköintitunnus aina oikeuta yksinään pysäköimään maksutta ja aikarajoituksetta yksityisillä alueilla. Yhtiön ohjeen mukaan pysäköinnin alkamisaika on ilmoitettava siten, että se on nähtävissä auton ulkopuolelta – pysäköintikiekolla, digitaalisella pysäköintijärjestelmällä tai vaikka selkeästi käsin kirjoitetulla lapulla.
Pysäköintialan yhdistys SPATY otti saman kannan elokuussa 2024 julkaisemassaan tiedotteessa: invatunnus ei automaattisesti oikeuta pysäköimään erityismerkityille paikoille yksityisalueilla, koska kiinteistönomistajat määrittelevät itse alueensa pysäköintiehdot. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Christian Metsäranta on kertonut epäselvyyden olevan yksi syy siihen, että myös tunnuksen haltijat saavat valvontamaksuja.
Monella isolla kauppakeskuksella ja marketilla ehdoissa on erikseen mainittu, että liikkumisesteisten paikoille pysäköinti edellyttää tunnusta ja että aikaraja koskee kaikkia. Tämä on omistajan valinta, ei laki – ja siksi sama ketju voi toimia eri tavalla eri paikkakunnilla. Ainoa luotettava tapa on lukea opaste ennen kuin lähtee autolta.
Tarvitseeko liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen kanssa parkkikiekkoa?
Yleisellä alueella ei. Aikarajoitus ei sido tunnuksen haltijaa, joten kiekkoa ei tarvita kadunvarren kiekkopaikalla.
Yksityisalueella tarvitsee, jos alueen ehdoissa on aikarajoitus. Tämä on se yksittäinen kohta, josta valvontamaksuja tulee eniten. Autoilija pysäköi kauppakeskuksen alueelle, laittaa tunnuksen tuulilasiin ja jättää kiekon kääntämättä – ja saa maksun, koska alueen ehto edellytti saapumisajan osoittamista. Valvoja ei arvioi, olisiko pysäköinti ollut sallittua yleisellä alueella; hän katsoo, täyttyivätkö alueen ehdot.
Kiekon käyttö ei myöskään ole ristiriidassa tunnuksen kanssa. Molemmat voi pitää tuulilasissa samaan aikaan: tunnus osoittaa oikeuden, kiekko saapumisajan. Kiekon oikeaoppinen käyttö käydään läpi artikkelissa näin käytät parkkikiekkoa oikein.
Mitä tunnus antaa
- Vapautuksen pysäköintimaksusta yleisillä maksullisilla paikoilla
- Vapautuksen aikarajoituksesta yleisillä alueilla – kiekkoa ei tarvita
- Oikeuden pysäköidä pysäköintikieltomerkin (C38) ja kieltoalueen (C39) alueella
- Oikeuden käyttää liikkumisesteisille merkittyjä paikkoja
- Oikeuden pysäköidä pihakadulla merkityn ruudun ulkopuolelle, jos haittaa ei synny
- Tunnistettavuuden muissa EU-maissa
Mitä tunnus ei anna
- Ei kumoa pysäyttämiskieltoa (C37) eikä lain suoria pysäyttämiskieltoja
- Ei oikeuta paikoille, jotka on varattu vain tietyille ajoneuvoille
- Ei automaattisesti maksuttomuutta eikä aikarajavapautusta yksityisalueella
- Ei poista velvollisuutta osoittaa saapumisaika, jos alueen ehto sitä vaatii
- Ei siirry toiselle henkilölle: tunnus on henkilökohtainen
- Ei salli pysäköintiä siten, että autosta aiheutuu vaaraa tai huomattavaa haittaa
Kuka voi saada liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen?
Tunnus myönnetään tieliikennelain 190 §:n perusteella joko vaikeasti vammaiselle henkilölle itselleen tai vaikeasti vammaisen henkilön kuljettamista varten. Traficomin mukaan edellytyksenä on, että sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuva liikkumista vaikeuttava haitta kuuluu vähintään haittaluokkaan 11 ja estää henkilöä liikkumasta itsenäisesti. Jos kyse on heikentyneestä näöstä, näöntarkkuuden on oltava paremmassa silmässä enintään 0,1.
Tunnus voidaan myöntää myös kuljettamista varten, jos kuljetettavalla on säännöllinen tai usein toistuva kuljetustarve eikä hän selviydy kuljetuksen jälkeen ilman toisen henkilön apua. Tässä muodossa tunnus on tarkoitettu nimenomaan sen henkilön kuljettamiseen, jonka perusteella se on myönnetty.
Hakijan ei tarvitse itse omistaa autoa eikä hänellä tarvitse olla ajokorttia. Tunnus ei ole sidottu tiettyyn rekisterinumeroon vaan henkilöön, joten sen voi siirtää autosta toiseen sen mukaan, millä autolla milloinkin liikutaan.
Arvion tekee lääkäri lausunnossaan. Traficomilla on lausuntoa varten oma lomake (F123), jota lääkäriasemilla on saatavilla. Lääkäri arvioi haitan, mutta päätöksen tunnuksesta tekee Traficom.
Miten liikkumisesteisen pysäköintitunnusta haetaan?
-
Hanki lääkärinlausunto
Lausunto tarvitaan, kun haet tunnusta ensimmäistä kertaa, kun uusit alle 10 vuoden määräajaksi myönnettyä tunnusta tai kun aiempi tunnus on myönnetty toisessa EU- tai ETA-maassa. Käytä Traficomin lausuntolomaketta.
-
Täytä hakemus
Hakemuksen voi tehdä Traficomin sähköisessä asiointipalvelussa tai Ajovarman palvelupisteessä. Samalla kertaa voi hakea myös vapautusta ajoneuvoverosta, jos edellytykset täyttyvät.
-
Liitä tarvittavat asiakirjat
Lääkärinlausunnon lisäksi tarvitaan valtakirja, jos haet tunnusta toisen puolesta, ja edunvalvontaa koskevat asiakirjat, jos hakija on edunvalvonnassa.
-
Maksa käsittelymaksu
Traficomin mukaan uusi tunnus ja aiemman uusiminen maksaa 20 euroa.
-
Odota kortti postitse
Tunnus toimitetaan hakijalle postitse, kun myöntämisen edellytykset on todettu. Toimitusaika on Traficomin ohjeen mukaan lyhyt, mutta siihen kannattaa varata muutama viikko ruuhkatilanteiden varalta.
-
Aseta tunnus tuulilasiin
Tunnus on pysäköinnin ajaksi sijoitettava näkyvälle paikalle tuulilasin sisäpuolelle siten, että se on ulkoapäin luettavissa. Tuulilasin alareunaan asetettu kortti jää helposti kojelaudan varjoon – tarkista lukukelpoisuus ulkoa käsin.
Kuinka kauan tunnus on voimassa ja mitä se maksaa?
Traficomin mukaan pysyvän haitan perusteella myönnetty tunnus on voimassa 10 vuotta. Jos haitta ei ole pysyvä, tunnus myönnetään lääkärin lausunnossaan erikseen ilmoittamaksi lyhyemmäksi ajaksi. Uusi tunnus ja aiemman uusiminen maksaa 20 euroa.
Voimassaolo kannattaa merkitä kalenteriin. Vanhentunut tunnus ei tuota mitään oikeuksia, ja sen käyttö on käytännössä sama asia kuin pysäköinti ilman tunnusta. Kunnallinen pysäköinninvalvonta voi määrätä pysäköintivirhemaksun, jonka suuruus on lain mukaan 20–60 euroa ja enimmillään 80 euroa. Yksityisalueella seurauksena voi olla valvontamaksu.
Saako tunnuksen perusteella vapautuksen ajoneuvoverosta?
Voi saada, ja se kannattaa hakea samalla kertaa. Traficomin myöntämän pysäköintitunnuksen perusteella hakijalle voidaan myöntää vapautus ajoneuvoveron perusverosta. Vapautusta haetaan uuden tunnuksen tai aiemman tunnuksen uudistamisen yhteydessä – ei esimerkiksi silloin, kun haetaan kaksoiskappaletta kadonneen kortin tilalle.
Vapautuksessa on kolme rajausta, jotka on hyvä tietää etukäteen. Ensinnäkin se voidaan myöntää vain yhteen ajoneuvoon kerrallaan: joko tunnuksen haltijan omaan autoon tai siihen autoon, jolla häntä kuljetetaan. Toiseksi vapautuksen voimassaolo on sidottu pysäköintitunnuksen voimassaoloon – kun tunnus vanhenee, myös verovapautus päättyy. Kolmanneksi hakemuksessa on ilmoitettava sekä verovelvollisen että tunnuksen haltijan tiedot ja ajoneuvon rekisteritunnus, ja mukaan tarvitaan jäljennös tunnuksen molemmista puolista.
Vapautus koskee ajoneuvoveron perusveroa, ei käyttövoimaveroa. Dieselautossa käyttövoimavero jää siis edelleen maksettavaksi.
Millainen liikkumisesteisten autopaikan pitää olla?
Merkitty invapaikka ei ole vain tavallinen ruutu, johon on maalattu pyörätuolisymboli. Rakennuksen esteettömyydestä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (241/2017) paikalle on asetettu mitat: liikkumisesteiselle tarkoitetun autopaikan on oltava vähintään 3,6 metriä leveä ja 5 metriä pitkä, ja se on merkittävä kansainvälisellä esteettömyystunnuksella. Ylimääräinen leveys on siellä syystä – se on tila, jossa pyörätuoli tai rollaattori mahtuu auton oven viereen.
Asetuksen mukaan rakennuksen pysäköintipaikoista riittävä määrä, kuitenkin vähintään yksi, on osoitettava liikkumis- ja toimimisesteisten käyttöön. Ympäristöministeriön ohjeessa asuinrakennusten laskentaperiaatteeksi on esitetty kaksi esteetöntä autopaikkaa kutakin 50 autopaikkaa kohden ja tämän jälkeen yksi lisäpaikka kutakin alkavaa 50 paikkaa kohden. Paikan tulisi sijaita sisäänkäynnin lähellä.
Tästä seuraa yksi käytännön havainto, joka selittää monta turhaa maksua: vaikka liikkumisesteisten paikka olisi merkitty asetuksen mukaisesti, se ei tee alueesta yleistä aluetta. Taloyhtiön pihalla oleva invapaikka on edelleen yksityisalueen paikka, ja sen käyttöehdot – kuka siihen saa pysäköidä ja millä ehdoin – tulevat taloyhtiöltä.
Kuka saa käyttää tunnusta?
Tunnus on henkilökohtainen. Sitä saa käyttää vain siinä ajoneuvossa, jossa tunnuksen haltija itse on kuljettajana tai kuljetettavana. Invalidiliitto on muotoillut asian niin, että kun haltija ei voi käyttää tunnusta, sitä ei saa ottaa eikä antaa jonkun muun henkilön käyttöön.
Tästä seuraa muutama arkinen sääntö. Puoliso ei saa käyttää tunnusta asioidessaan yksin. Tunnus ei jää autoon “auton tunnukseksi”, vaan se kulkee haltijan mukana. Eikä sitä saa jättää käyttöön haltijan kuoltua – tällöin tunnus on käytöstä poistunut asiakirja.
Mitä tunnuksen väärinkäytöstä seuraa?
Väärinkäyttö on Suomessa kasvava ilmiö. Pysäköintialan yhdistys SPATY kertoi maaliskuussa 2026, että liikkumisesteisten paikkojen luvaton käyttö on lähes kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Christian Metsäranta kuvasi väärinkäytön kirjon olevan yllättävän laaja: tunnuksia lainataan sukulaisille, väärennetään, kopioidaan ja jopa ostetaan ulkomailta.
Seuraukset riippuvat siitä, missä ja miten tunnusta on käytetty. Yleisellä alueella luvattomasta pysäköinnistä liikkumisesteisten paikalle voi seurata pysäköintivirhemaksu. Yksityisalueella seurauksena on valvontamaksu, joka perustuu alueen ehtoihin ja sopimukseen – yksityisen pysäköinninvalvonnan oikeus periä maksua on vahvistettu korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2010:23. Väärennetyn asiakirjan käyttö on oma, huomattavasti vakavampi asiansa, ja se kuuluu poliisin tutkittavaksi.
Valvonnassa on kuitenkin aukko, johon on kiinnitetty huomiota myös eduskunnassa. Tammikuussa 2025 jätetyssä kirjallisessa kysymyksessä nostettiin esiin, ettei kunnallisilla pysäköinninvalvonnoilla ole laissa säädettyä toimivaltaa ottaa pois väärinkäytettyä, vanhentunutta tai väärennettyä pysäköintitunnusta. Käytännössä valvoja voi kirjoittaa maksun, mutta kortti jää autoon ja kiertoon.
Ilmiön hinta lankeaa niille, joita tunnus on tarkoitettu auttamaan. Kun invapaikat ovat täynnä autoja, joiden kuljettaja ei tunnusta tarvitsisi, tunnuksen haltija joutuu pysäköimään kauemmas – mikä on juuri se tilanne, jonka välttämiseksi koko järjestelmä on rakennettu.
Mitä eroa on liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella ja kotihoidon pysäköintitunnuksella?
Nämä sekoitetaan toisiinsa, koska molemmat ovat pysäköintihelpotuksia ja molemmat pidetään tuulilasissa. Ne ovat kuitenkin eri asioita ja eri myöntäjiltä.
Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen myöntää Traficom yksittäiselle henkilölle hänen toimintakykynsä perusteella. Kotihoidon pysäköintitunnus taas on kunnan myöntämä lupa, joka on tarkoitettu kotihoidon ja kotisairaanhoidon työntekijöiden ajoneuvoille työtehtävän ajaksi. Kuntaliiton mukaan kunnalla on päätösvalta siitä, otetaanko kotihoidon pysäköintitunnus alueellaan käyttöön lainkaan. Kotihoidon tunnus ei siis ole valtakunnallinen oikeus, ja sen ehdot vaihtelevat kunnittain.
Kolmas erillinen asia on kunnan myöntämä asukas- tai yrityspysäköintitunnus, joka koskee tietyn alueen asukkaita tai yrityksiä eikä liity liikkumisesteisyyteen.
Näin vältät turhan maksun tunnuksen kanssa
-
Katso ensin, kenen alue on kyseessä
Virallinen liikennemerkki = yleinen alue, jolloin tieliikennelain 39 §:n oikeudet pätevät. Yhtiön oma kyltti valvontamaksumainintoineen = yksityisalue, jolloin ehdot tulevat kyltistä.
-
Lue yksityisalueella koko opaste
Etsi kolme asiaa: onko aikarajaa, vaaditaanko saapumisajan osoittamista, ja onko liikkumisesteisen tunnuksesta erillistä mainintaa. Jos aikaraja on, se koskee myös sinua.
-
Aseta kiekko aina, kun aikaraja on olemassa
Kiekko ei ole tunnuksen kanssa ristiriidassa. Tunnus näkyviin ja kiekko oikeaan aikaan – näin molempien ehdot täyttyvät samalla kertaa.
-
Tarkista lukukelpoisuus ulkoa
Sekä tunnuksen että kiekon on oltava luettavissa auton ulkopuolelta. Kojelaudan reunan taakse liukunut kortti on valvojan silmissä sama kuin ei korttia lainkaan.
-
Reklamoi, jos maksu on aiheeton
Jos sait valvontamaksun vaikka ehdot täyttyivät, tee kirjallinen huomautus valvontayhtiölle ja liitä mukaan valokuva tuulilasista. Kunnallisesta pysäköintivirhemaksusta tehdään oikaisuvaatimus 30 päivän kuluessa.
Käytännön arjessa hankalin kohta on kiekon kääntäminen. Se vaatii kurottamista tuulilasille, tarkkaa liikettä ja usein auton ulkopuolelta tarkistamisen – kaikki asioita, jotka ovat sitä työläämpiä mitä enemmän liikkuminen on rajoittunut. Yksi tapa vähentää kurottelua on automaattinen parkkikiekko, joka näyttää edestä tavalliselta parkkikiekolta mutta jonka kellotaulussa on kellomekanismi kahdella asennolla: run-asennossa taulu käy kuin kello ja näyttää senhetkistä aikaa, stop-asennossa se pysähtyy näyttämään sen hetken aikaa. Sääntöjen mukainen käyttö on yksinkertainen – pysäköitäessä stop, jolloin kiekkoon jää todellinen saapumisaika, ja lähtiessä run. Mekanismi tarvitsee virtaa, ja virtalähteenä on yksi tavallinen AA-paristo. Kellotaulua voi myös kääntää käsin kuten pahvikiekkoa, jolloin kiekko toimii silloinkin, kun paristo on lopussa.
Mitä tunnukselle pitää tehdä, kun tilanne muuttuu?
Kun tunnus vanhenee, se on uusittava samalla tavalla kuin haettiin. Uusiminen ei tapahdu automaattisesti, ja vanhentunut kortti menettää kaikki oikeudet päättymispäivänä. Jos haitta on todettu pysyväksi ja edellinen tunnus oli myönnetty vähintään 10 vuodeksi, uuteen hakemukseen ei Traficomin ohjeen mukaan välttämättä tarvita uutta lääkärinlausuntoa.
Jos tunnus katoaa tai varastetaan, siitä on syytä tehdä ilmoitus, jotta kadonnut kortti ei jää kiertoon. Kun tunnuksen haltija kuolee, tunnus poistuu käytöstä – sitä ei peritä eteenpäin eikä sitä saa jättää autoon.
Miten tunnus toimii ulkomailla?
Suomalainen tunnus noudattaa EU:ssa sovittua yhtenäistä mallia, ja Invalidiliiton mukaan se kelpaa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Tunnistettavuus ei kuitenkaan tarkoita, että oikeudet olisivat kaikkialla samat kuin Suomessa. Jokainen maa määrittelee itse, mitä helpotuksia tunnus siellä tuottaa: joissakin maissa maksuttomuus on rajattu tiettyihin paikkoihin, toisissa aikarajoitus pätee myös tunnuksen haltijaan.
Ennen ulkomaan reissua kannattaa tarkistaa kohdemaan käytäntö. Sama koskee toisessa maassa myönnettyä tunnusta Suomessa: se tunnistetaan, mutta oikeudet määräytyvät Suomen tieliikennelain mukaan.