Pihakatu, kävelykatu ja pyöräkatu: saako niille pysäköidä?

Pihakadulle ja pyöräkadulle saa pysäköidä vain merkitylle pysäköintipaikalle. Kävelykadulla moottoriajoneuvoa ei saa pysäköidä eikä edes pysäyttää, ellei huoltoajoa ole liikennemerkillä sallittu. Säännöt ovat tieliikennelain (729/2018) 43–45 §:ssä, ja ne ovat voimassa pelkän kadun alkuun pystytetyn merkin perusteella: erillistä pysäköintikieltomerkkiä ei tarvita eikä yleensä ole.

Mikä ero on pihakadulla, kävelykadulla ja pyöräkadulla?

Kaikki kolme ovat liikennemerkillä osoitettuja katuja, joilla auto on vieraana. Tieliikennelain 2 § määrittelee pihakadun jalankulku- ja ajoneuvoliikenteelle tarkoitetuksi, liikennemerkillä osoitetuksi kaduksi ja kävelykadun jalankulku- ja polkupyöräliikenteelle tarkoitetuksi, liikennemerkillä osoitetuksi kaduksi. Pyöräkadulla ei ole omaa määritelmäkohtaa, mutta sen säännöt ovat lain 45 §:ssä ja merkki liitteessä 3.5.

Ero on siinä, kenen ehdoilla kadulla liikutaan. Pihakadulla jalankulkija saa lain 14 §:n mukaan kulkea kadun kaikilla osilla, ja autoilijan on annettava hänelle esteetön kulku. Kävelykadulla sama pätee, mutta autolla sinne saa ylipäätään ajaa vain poikkeustapauksissa. Pyöräkadulla taas ajorata ja jalkakäytävä ovat erillään kuten tavallisella kadulla, ja esteetön kulku kuuluu pyöräilijälle.

Merkit E24–E29 ovat sinipohjaisia, neliön tai suorakaiteen muotoisia sääntömerkkejä. Päättymismerkissä sama kuva on yliviivattu. Lain liitteen mukaan merkkien rajaamalla alueella noudatetaan kyseisen katutyypin sääntöjä, eli kielto alkaa merkistä ja jatkuu päättymismerkkiin asti riippumatta siitä, montako risteystä tai porttikäytävää väliin mahtuu. Tässä pihakatu muistuttaa pysäköintikieltoaluetta: sääntö kerrotaan kerran sisään ajettaessa, eikä sitä toisteta.

Saako pihakadulle pysäköidä?

Saa, mutta vain merkitylle pysäköintipaikalle. Tieliikennelain 43 §:n sanamuoto on lyhyt: “Pysäköinti pihakadulla on sallittu vain merkityllä pysäköintipaikalla.” Kaikki muu on kiellettyä, vaikka katu olisi leveä, tyhjä ja reunakiven vieressä näyttäisi olevan auton mentävä kolo.

Merkitty pysäköintipaikka tarkoittaa käytännössä pysäköintipaikkamerkillä (E2) tai tiemerkinnöillä osoitettua ruutua tai taskua. Pihakaduilla paikat on usein erotettu ajoväylästä eri värisellä kiveyksellä, istutusaltailla tai pollareilla. Pelkkä erilainen kiveys ei kuitenkaan tee paikasta pysäköintipaikkaa. Jos merkkiä tai ruutumerkintää ei ole, kyse on osasta katua, ja siihen jätetty auto on pysäköity lain vastaisesti.

Tavallisin tilanne, josta pihakadulla seuraa maksu, on oman kotioven eteen jätetty auto. Asukkaalla ei ole pihakadulla sen enempää oikeuksia kuin vieraallakaan. Asukaspysäköintitunnus oikeuttaa pysäköimään vyöhykkeensä asukaspysäköintipaikoille, ei pihakadun ajoväylälle.

Saako pihakadulla pysähtyä purkamaan kuormaa?

Saa. Kielto koskee pysäköintiä, ja tieliikennelain 2 §:n määritelmän mukaan pysäköintiä ei ole lyhytaikainen ajoneuvon seisottaminen siihen nousemista, siitä poistumista, kuormaamista tai kuorman purkamista varten. Kauppakassien kantaminen ovelle, muuttolaatikoiden purkaminen tai matkustajan jättäminen onnistuu siis pihakadulla ilman merkittyä paikkaa.

Raja kulkee siinä, mitä autolle tapahtuu purkamisen jälkeen. Kun tavarat on kannettu sisään ja auto jää kadulle odottamaan kahvikupin ajaksi, kuormaaminen on päättynyt ja pysäköinti alkanut. Pysäköinninvalvoja arvioi tilannetta sen perusteella, näkyykö auton ympärillä toimintaa: avoin takaluukku ja kantaja ovat eri asia kuin lukittu auto tyhjällä kadulla.

Pysäyttäessäkin pätevät lain 37 §:n yleiset kiellot. Autoa ei saa pysäyttää niin, että se vaarantaa turvallisuutta tai haittaa muuta liikennettä, eikä suojatielle tai viiden metrin matkalle ennen sitä. Kapealla pihakadulla tämä tarkoittaa, että auto on jätettävä niin, että pelastusajoneuvo ja jätteenkeräysauto pääsevät ohi.

Mitä pihakadulla saa pysäköidä ruudun ulkopuolelle?

Laki tekee kolme poikkeusta. Tieliikennelain 43 §:n mukaan pihakadulla saa pysäköidä muuallekin kuin merkitylle paikalle

• polkupyörän,
• mopon sekä
• ajoneuvon, jossa on liikkumisesteisen pysäköintitunnus tai kotihoidon pysäköintitunnus.

Ehtona on, ettei pysäköinnistä aiheudu huomattavaa haittaa pihakadun liikenteelle eikä muulle käyttämiselle. Poikkeus ei koske moottoripyörää: se on moottoriajoneuvo, joka tarvitsee pihakadulla merkityn paikan siinä missä henkilöautokin. Mopoilija ja moottoripyöräilijä ovat tässä eri asemassa, vaikka ajoneuvot näyttävät samankokoisilta.

Saako kävelykadulle pysäköidä tai pysähtyä?

Ei. Kävelykatu on kolmesta tiukin: tieliikennelain 44 §:n mukaan moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai sen perävaunua ei saa pysäyttää eikä pysäköidä kävelykadulla. Kielto kattaa myös sen lyhyen pysähdyksen, joka pihakadulla olisi sallittu. Matkustajan jättäminen kävelykadun varteen tai pikainen käynti kioskilla hätävilkut päällä on siis lain vastaista.

Itse ajaminenkin on rajattu. Autolla saa ajaa kävelykadulla vain kadun varrella olevalle kiinteistölle, jos kiinteistölle ei ole muuta ajokelpoista yhteyttä. Kävelykadun saa ylittää poikkikatua pitkin. Kaikki muu ajaminen edellyttää, että huoltoajo on erikseen sallittu.

Pysäyttäminen on kävelykadulla sallittu kolmessa tilanteessa, jotka laki luettelee: pakollisen liikenne-esteen, väistämisvelvollisuuden noudattamisen tai hätätilanteen vuoksi. Nämä ovat samat poikkeukset kuin pysäyttämiskieltomerkin alueella, ja niistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa pysäköinti kielletty vs. pysäyttäminen kielletty.

Mitä huoltoajo kävelykadulla tarkoittaa?

Huoltoajo on sallittu vain, jos kävelykadun merkin yhteydessä on lisäkilpi H25 “Huoltoajo sallittu”. Usein kilvessä on myös kellonaika, esimerkiksi aamun tunnit ennen liikkeiden avautumista. Kellonajan ulkopuolella huoltoajokaan ei ole sallittua.

Tieliikennelain liitteen 3.8 mukaan lisäkilpi H25 sallii seitsemän asiaa:

1. kiinteistön, sen rakennusten, tilojen ja laitteiden huoltoon tai vartiointiin liittyvän kuljetuksen, kun se on välttämätöntä
2. jakeluliikenteen sekä sellaisten tavaroiden kuljetuksen, joiden kantamista ei painon tai muun erityisen syyn takia ole kohtuullista edellyttää
3. sellaisen henkilön kuljetuksen, jonka toiminta- tai liikkumiskyky tai kyky suunnistautua on iän, vamman, sairauden tai muun syyn takia rajoittunut
4. lasten kuljetuksen, jos yhdellä henkilöllä on valvottavanaan useampi kuin yksi alle seitsemänvuotias lapsi
5. asiakkaan noutamisen ja tuomisen taksilla
6. ajoneuvon kuljettamisen, jos siinä on liikkumisesteisen pysäköintitunnus
7. ajoneuvon kuljettamisen, jos siinä on kotihoidon pysäköintitunnus.

Kun huoltoajo on sallittu, ajoneuvon saa lain 44 §:n mukaan pysäyttää huoltoajon vaatimaksi ajaksi. Sanamuoto on tarkka: kyse on pysäyttämisestä, ei pysäköinnistä. Sohvan kantaminen liikkeestä autoon on tavaran kuljetusta, jota ei ole kohtuullista tehdä kantaen korttelin päähän. Sen jälkeinen ostoskierros samalla kadulla ei enää ole huoltoajoa, ja auto on siirrettävä pois.

Saako pyörän jättää kävelykadulle?

Kävelykadun pysäyttämis- ja pysäköintikielto on kirjoitettu koskemaan moottorikäyttöistä ajoneuvoa ja sen perävaunua. Polkupyörä ei ole moottorikäyttöinen ajoneuvo, joten 44 § ei kiellä sen pysäköintiä. Kävelykatu on määritelmänsä mukaan tarkoitettu myös pyöräliikenteelle. Pyörä on silti jätettävä niin, ettei se haittaa kulkua, ja kaupungit ohjaavat pyörät telineisiin.

Saako pyöräkadulle pysäköidä?

Saa, mutta vain merkitylle pysäköintipaikalle. Tieliikennelain 45 §:n mukaan ajoneuvolla pysäköinti pyöräkadulla on sallittu vain merkityllä pysäköintipaikalla. Sääntö on sama kuin pihakadulla, ja sama pätee lyhyeen pysähdykseen: kyytiin ottaminen ja kuorman purkaminen eivät ole pysäköintiä.

Pyöräkatu on katutyypeistä uusin. Se tuli lakiin nykyisen tieliikennelain mukana, ja laki tuli voimaan 1.6.2020. Helsingin ensimmäinen pyöräkatu valmistui kaupungin mukaan Kulosaaren puistotielle helmikuun 2021 lopussa. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin vuonna 2022 julkaiseman pyöräkatuaineiston mukaan 1,3 kilometrin mittainen Kulosaaren puistotie oli tuolloin Suomen pisin pyöräkatu, ja pyöräkatuja oli tutkimushetkellä myös Joensuussa, Porvoossa ja Turussa.

Koska merkki on monelle autoilijalle outo, pyöräkadun pysäköintisääntö jää helposti huomaamatta. Katu näyttää tavalliselta asuntokadulta: on ajorata, jalkakäytävät ja reunakivet. Tavallisella kadulla merkitsemättömään kadunvarteen saa pysäköidä, pyöräkadulla ei.

Pyöräkadun poikkeukset ovat kapeammat kuin pihakadun:

• Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella saa pysäköidä pyöräkadun ajoradalla muuallekin kuin merkitylle paikalle, jos siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa.
• Polkupyörän ja mopon saa pysäköidä pyöräkadulla myös jalkakäytävälle, jos se ei haittaa kohtuuttomasti jalkakäytävällä kulkemista.
• Kotihoidon pysäköintitunnusta 45 § ei mainitse, toisin kuin pihakatua koskeva 43 §.

Pyöräkadulla ei ole 20 kilometrin tuntinopeusrajaa. Laki vaatii sovittamaan ajonopeuden pyöräilyn mukaiseksi ja antamaan pyöräilijälle esteettömän kulun, eli autolla ajetaan pyöräilijän takana hänen vauhtiaan, kunnes ohittaminen on turvallista.

Mitä pysäköinti väärään paikkaan maksaa?

Pihakadulle, kävelykadulle tai pyöräkadulle väärin jätetystä autosta määrätään pysäköintivirhemaksu, koska kyse on tieliikennelain pysäyttämistä tai pysäköintiä koskevan säännön rikkomisesta. Maksun suuruus riippuu kunnasta ja usein myös siitä, missä osassa kuntaa virhe tapahtuu.

Kävelykadut ovat lähes aina ydinkeskustassa, joten niillä maksu osuu tyypillisesti kaupungin korkeimpaan luokkaan. Maksuaika on 30 päivää, ja myöhästyneeseen maksuun lisätään 14 euron korotus. Kaupunkikohtaiset summat ja vyöhykerajat on koottu artikkeliin paljonko pysäköintivirhemaksu on 2026.

Maksun lisäksi auto voidaan siirtää. Kävelykadulle jätetty auto on usein tapahtuman, torimyynnin tai pelastusreitin tiellä, ja pihakadulla väärin pysäköity auto voi tukkia jätteenkeräyksen tai hälytysajoneuvon reitin. Ajoneuvojen siirtämisestä annetun lain (1508/2019) nojalla siirrosta peritään omistajalta kustannukset virhemaksun päälle.

Tarvitaanko pihakadun pysäköintipaikalla parkkikiekkoa?

Tarvitaan, jos paikan merkissä on parkkikiekkoa osoittava lisäkilpi. Tieliikennelain 40 §:n mukaan pysäköinnin alkamisaika on ilmoitettava, kun enimmäisaikaa on rajoitettu lisäkilvellä H19. Pihakatu ei muuta tätä mitenkään: merkitty paikka on tavallinen pysäköintipaikka, ja sen ehdot luetaan paikan omasta merkistä.

Pihakatujen ja keskustan pyöräkatujen pysäköintipaikat ovat usein lyhytaikaisia, koska paikkoja on vähän ja ne on tarkoitettu asiointiin. Tyypillinen yhdistelmä on pysäköintipaikkamerkki, sen alla aikaraja ja kiekon kuva. Kiekkoon merkitään saapumisaika, tai sitä seuraava tasa- tai puolitunti sen mukaan, kumpi on aikaisempi. Lisäkilpien lukeminen käydään läpi artikkelissa P-merkki ja lisäkilvet.

Kiekkopaikka ei vapauta muista säännöistä. Jos ruudussa on kahden tunnin raja ja auto seisoo siinä kolme tuntia, tuloksena on pysäköintivirhemaksu samalla tavalla kuin millä tahansa kiekkopaikalla. Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella kiekkoa ei tarvitse käyttää, ja aikarajoitetulle paikalle saa lain 39 §:n mukaan pysäköidä rajoitusta pidemmäksi ajaksi.

Mitä liikkumisesteisen pysäköintitunnus sallii näillä kaduilla?

Tunnuksen vaikutus on joka katutyypillä erilainen, ja erot ovat lain sanamuodossa.

Kävelykadulla tunnus ei siis anna oikeutta jättää autoa kadulle. Lisäkilpi H25 sallii tunnuksella varustetun ajoneuvon kuljettamisen kävelykadulla ja pysäyttämisen huoltoajon vaatimaksi ajaksi, mikä käytännössä tarkoittaa kyytiin nousemista ja kyydistä poistumista oven edessä. Tunnuksen muut oikeudet ja yksityisalueiden poikkeavat säännöt on käsitelty artikkelissa liikkumisesteisen pysäköintitunnus.

Pihakadun “huomattava haitta” ja pyöräkadun “kohtuuton haitta” ovat harkinnanvaraisia ilmauksia, joita laki ei avaa mitoin. Käytännön mittapuu on, pääseekö autosta ohi pelastusajoneuvolla ja mahtuuko pyörätuolilla tai lastenvaunuilla kulkemaan auton vierestä. Porttikäytävän, pelastustien tai kadun kapeimman kohdan tukkiva auto aiheuttaa haittaa tunnuksesta riippumatta.

Miten tunnistat, millä kadulla olet?

Katutyyppi selviää vain merkistä. Kiveys, korotettu liittymä, istutukset tai puuttuva reunakivi eivät tee kadusta pihakatua, eikä asfaltoitu ja tavallisen näköinen katu lakkaa olemasta pihakatu, jos sen alussa on merkki E24.

1. Katso merkki kadulle käännyttäessä

   Sininen merkki, jossa on talo, jalankulkija ja auto, on pihakatu (E24). Pelkkä jalankulkija on kävelykatu (E26). Polkupyörä ja auto on pyöräkatu (E28).

2. Lue lisäkilvet

   Kävelykadun merkin alla oleva Huoltoajo sallittu ja mahdollinen kellonaika ratkaisevat, saako kadulle ajaa lainkaan.

3. Etsi merkitty pysäköintipaikka

   Pihakadulla ja pyöräkadulla pysäköintiin kelpaa vain P-merkillä tai ruutumerkinnällä osoitettu paikka. Lue paikan oma lisäkilpi: aikaraja, kiekko, maksu tai ajoneuvoryhmä.

4. Aseta kiekko tai maksa

   Jos paikalla on aikaraja ja kiekon kuva, merkitse saapumisaika ennen kuin poistut autolta.

5. Jos paikkaa ei ole, pura ja siirry

   Kuorman saa purkaa ja matkustajan jättää pihakadulla ja pyöräkadulla ilman ruutua. Sen jälkeen auto ajetaan pois kadulta.

6. Muista päättymismerkki

   Säännöt ovat voimassa yliviivattuun merkkiin asti. Sivukujalle kääntyminen ei lopeta pihakatua, jos päättymismerkkiä ei ole tullut vastaan.

Pihakadulta tai kävelykadulta poistuttaessa on voimassa vielä yksi sääntö, joka ei liity pysäköintiin mutta unohtuu usein. Tieliikennelain 24 §:n mukaan pihakadulta tai kävelykadulta tielle tuleva ajoneuvo väistää aina muita tienkäyttäjiä, myös vasemmalta tulevia. Oikealta tulevan etuajo-oikeus ei päde.

Onko taloyhtiön piha pihakatu?

Ei ole, ellei sitä ole osoitettu merkillä E24. Arkikielessä pihakaduksi kutsutaan helposti mitä tahansa talojen välistä ajoväylää, mutta laissa pihakatu on liikennemerkillä osoitettu katu. Kadulle merkin asettaa kunta, yksityistielle tienpitäjä kunnan suostumuksella.

Taloyhtiön tontilla pysäköintiä ohjaavat yhtiön omat säännöt ja kyltit. Jos yhtiö on tehnyt sopimuksen yksityisen pysäköinninvalvontayrityksen kanssa, väärin pysäköidystä autosta tulee valvontamaksu, ei pysäköintivirhemaksu. Maksujen erot, oikaisukeinot ja perintä poikkeavat toisistaan, ja ne on käyty läpi artikkelissa pysäköintivirhemaksu vai valvontamaksu.

Myös kauppakeskusten ja torien ympäristössä on kävelyalueita, jotka näyttävät kävelykaduilta mutta ovat kiinteistön yksityistä aluetta. Niillä pätevät alueen omistajan ehdot. Tieliikennelain 44 § tulee sovellettavaksi vasta, kun alue on osoitettu merkillä E26.

Mitkä ovat yleisimmät virheet?

Samat tilanteet toistuvat kaupungista toiseen, ja lähes kaikissa taustalla on oletus, että merkitsemätön kadunvarsi on sallittu.

Auto jätetään oman oven eteen pihakadulle. Asukas tulkitsee kadun pihakseen. Laki ei tunne asukkaan oikeutta pysäköidä pihakadulle ruudun ulkopuolelle.

Kuorman purku venyy. Purkaminen on sallittua, mutta auto jää kadulle tunneiksi purkamisen jälkeen. Pysäköinti alkaa, kun kuormaaminen päättyy.

Kävelykadulle ajetaan “vain hetkeksi”. Kävelykadulla hetkikin on kielletty, koska kielto koskee jo pysäyttämistä. Hätävilkut eivät muuta tilannetta.

Huoltoajon kellonaika jää lukematta. Aamulla sallittu jakelu on iltapäivällä kiellettyä ajoa. Lisäkilven kellonajat sitovat myös tavarantoimittajaa.

Pyöräkatua luullaan tavalliseksi kaduksi. Sininen pyörämerkki ohitetaan pyöräilijöitä koskevana, ja auto pysäköidään reunakiven viereen kuten naapurikadulla.

Moottoripyörä jätetään pihakadun reunaan. Pihakadun poikkeus koskee polkupyörää ja mopoa, ei moottoripyörää.

Talvella ruudut eivät näy. Lumen alla olevat ruutumerkinnät eivät laajenna pysäköintioikeutta koko kadulle. Jos paikka on osoitettu pysäköintipaikkamerkillä, merkki kertoo paikan sijainnin myös talvella.

Miten kiekko pysyy ajassa lyhyillä asiointipaikoilla?

Pihakatujen ja keskustan sivukatujen merkityt paikat ovat tyypillisesti 30 minuutin, tunnin tai kahden tunnin kiekkopaikkoja. Lyhyellä aikarajalla kiekon asettaminen ratkaisee enemmän kuin pitkällä: puolen tunnin paikalla edellisen pysäköinnin ajassa oleva kiekko näyttää ylityksen saman tien.

Kiekkotyyppejä on kolme, ja ne eroavat siinä, kuka ajan asettaa.

• Perinteinen pahvi- tai muovikiekko käännetään käsin joka pysäköinnillä. Se ei tarvitse virtaa.
• Digitaalinen parkkikiekko on tuulilasiin kiinnitettävä näyttölaite, jonka liikkeentunnistus asettaa saapumisajan numeroina, kun auto pysähtyy. Virtalähteenä on yleensä nappiparisto.
• Automaattikiekko näyttää edestä tavalliselta kiekolta, mutta sen kellotaulua liikuttaa AA-paristolla toimiva kellokoneisto. Run-asennossa kellotaulu käy kellon tahdissa, stop-asennossa se pysähtyy näyttämään sen hetken aikaa.

Automaattikiekkoa voi kääntää käsin kuten pahvikiekkoa. Lain mukainen tapa käyttää kellokoneistoa on kytkeä kiekko stop-asentoon saavuttaessa, jolloin se jää näyttämään todellista saapumisaikaa, ja run-asentoon lähtiessä, jolloin se on oikeassa ajassa seuraavalla pysäköinnillä. Osa käyttäjistä jättää kiekon jatkuvasti run-asentoon. Silloin näkyvä aika kulkee kellon mukana eikä ole saapumisaika, mikä on sama asia kuin kiekon kääntäminen uuteen aikaan kesken pysäköinnin, ja tieliikennelain 40 § kieltää alkamisajan muuttamisen pysäköinnin aikana. Pysäköinninvalvoja ei erota automaattikiekkoa tavallisesta, ja ylityksen osoittaminen vaatisi renkaan venttiilin asennon vertaamista kahdella käynnillä, mitä käytännössä tehdään erittäin harvoin.

Jos kiekon kääntäminen unohtuu toistuvasti juuri lyhyillä asiointipaikoilla, automaattinen parkkikiekko poistaa käsin asettamisen tarpeen.

Usein kysytyt kysymykset

← Kaikki artikkelit