Taloyhtiön piha ja vieraspaikat: kuka saa pysäköidä?

Taloyhtiön pihalla saa pysäköidä se, jolle yhtiö on paikan osoittanut: nimetylle autopaikalle sen haltija, vieraspaikalle asukkaan luona käyvä vieras yhtiön asettamilla ehdoilla. Säännöistä päättää taloyhtiö itse, koska piha on yksityisaluetta. Valvonta kuuluu kunnalle vain, jos pihalla on tieliikennelain mukaiset liikennemerkit ja yhtiö on antanut valvontaan valtuutuksen. Muussa tapauksessa valvojana toimii yhtiön palkkaama yksityinen valvontayritys tai pihaa ei valvo kukaan.

Kuka päättää taloyhtiön pihan pysäköinnistä?

Taloyhtiön piha on yhtiön omistamaa tai vuokraamaa tonttia, ja sen käytöstä päättää yhtiö. Asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) mukaan hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon asianmukaisesta järjestämisestä. Tavanomaiset pysäköintijärjestelyt, kuten paikkojen numerointi, kylttien tilaaminen ja jonotuslistan ylläpito, kuuluvat hallituksen ja isännöitsijän tehtäviin.

Yhtiökokouksen päätös tarvitaan, kun toimi on yhtiön koko ja toiminta huomioon ottaen epätavallinen tai laajakantoinen. Pihan muuttaminen kokonaan uuteen käyttöön tai autopaikkojen siirtäminen yhtiön hallinnasta osakkaiden hallintaan ovat tällaisia päätöksiä. Moni yhtiö vie yhtiökokoukseen myös pysäköintisäännöt, vaikka laki ei sitä jokaisessa tapauksessa vaadi. Kokouksessa hyväksyttyihin sääntöihin on helpompi vedota, kun joku myöhemmin riitauttaa ne.

Kaikkia päätöksiä sitoo yhdenvertaisuusperiaate. Asunto-osakeyhtiölain 1 luvun 10 §:n mukaan yhtiökokous, hallitus tai isännöitsijä ei saa tehdä päätöstä, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella. Pysäköinnissä tämä tarkoittaa, ettei hallituksen jäsen voi varata itselleen parasta paikkaa jonon ohi eikä yhtiö voi jakaa paikkoja niin, että osa osakkaista jää pysyvästi ilman.

Miten autopaikat jaetaan asukkaille?

Jakotapa riippuu siitä, kenen hallinnassa paikat ovat. Yhtiöjärjestyksestä näkee, kumpaa mallia yhtiö käyttää.

Yhtiön hallinnassa olevien paikkojen jakoon Kiinteistöliitto on antanut taloyhtiöille ohjeen. Sen mukaan paikat jaetaan yhdenvertaisuusperiaatetta noudattaen, ja jakoon vaikuttaa tarveharkinta eli se, onko osakkaalla jatkuvassa käytössä oleva auto. Kun tarvitsijoita on enemmän kuin paikkoja, yhtiö laatii yleensä jonotuslistan.

Kiinteistöliiton ohjeessa on kaksi kohtaa, jotka yllättävät monen pitkään paikkaa pitäneen. Ensimmäinen koskee kakkospaikkoja: toista paikkaa ei pitäisi antaa kenellekään ennen kuin kaikki, joilla on aktiivikäytössä oleva auto, ovat saaneet ensimmäisen. Toinen koskee paikan pysyvyyttä. Ohjeen mukaan missään ei säädetä, että paikkojen pitäisi olla ikuisia, ja yhtiössä, jossa paikkoja on selvästi vähemmän kuin tarvitsijoita, yhdenvertaisuus voi jopa edellyttää paikkojen kierrättämistä.

Vuokralainen ei ole yhtiön osakas, joten hän saa autopaikan joko vuokranantajansa osakkeiden perusteella tai jonottamalla yhtiön paikkaa samaan tapaan kuin muut asukkaat, jos yhtiön säännöt sen sallivat. Kiinteistöliiton ohje mainitsee osakkaiden vuokralaiset osakkaiden rinnalla, kun se kuvaa, keille ensimmäinen paikka kuuluu ennen kakkospaikkojen jakoa.

Mitä autopaikalla saa säilyttää?

Autopaikka on Kiinteistöliiton ohjeen mukaan lähtökohtaisesti tarkoitettu aktiivikäytössä olevan moottoriajoneuvon pysäköintiin. Yhtiö voi tällä perusteella kieltää esimerkiksi matkailuvaunun säilyttämisen autopaikalla tai antaa etusijan autoille. Ajoneuvon pitää mahtua ruutuun, eikä se saa vaikeuttaa viereisten paikkojen käyttöä. Ruudun rajojen merkityksestä on oma artikkelinsa: parkkiruudun viivat ja niiden säännöt.

Rekisteristä poistettu, katsastamaton tai renkaaton auto omalla paikalla on yleinen riidan aihe. Laki ei suoraan kiellä sitä, mutta yhtiön pysäköintisäännöt voivat kieltää, ja jonossa olevat naapurit vetoavat yleensä juuri tarveharkintaan: paikka on varattu autolle, jota ei käytetä.

Kuka saa pysäköidä vieraspaikalle?

Vieraspaikalle saa pysäköidä se, jolle yhtiö on sen tarkoittanut. Laki ei määrittele vieraspaikkaa eikä velvoita yhtiötä tarjoamaan niitä, joten vastaus löytyy pihan opasteista ja yhtiön pysäköintisäännöistä. Käytännössä ehdot noudattavat muutamaa toistuvaa mallia.

Aikaraja. Vieraspaikalla on tavallisesti 2–24 tunnin enimmäisaika. Lyhyt raja palvelee päiväkäyntejä, pitkä sallii yövieraan.

Kiekko tai vieraslupa. Aikarajan alkaminen osoitetaan parkkikiekolla tai pysäköintiluvalla, jonka asukas antaa vieraalleen. Osassa yhtiöistä lupa rekisteröidään sähköisesti valvontayrityksen järjestelmään rekisteritunnuksella.

Asukkaat rajattu pois. Useimmissa yhtiöissä asukkaan oma auto ei saa seistä vieraspaikalla, vaikka kiekko olisi oikein. Syy on yksinkertainen: muuten vieraspaikoista tulee maksuttomia kakkospaikkoja niille, jotka eivät saaneet tai halunneet vuokrata omaa.

Toistuvan käytön rajoitus. Ehdoissa voi olla enimmäismäärä pysäköintikertoja viikossa tai kielto siirtää autoa vieraspaikalta toiselle aikarajan kiertämiseksi.

Rajoitusten taustalla on sama yhdenvertaisuusperiaate kuin autopaikkojen jaossa. Vieraspaikat ovat kaikkien osakkaiden yhteistä omaisuutta, ja aikaraja varmistaa, että niistä on hyötyä useammalle kuin yhdelle taloudelle.

Onko vieraspaikka tarkoitettu vain asukkaan vieraalle?

Lähtökohtaisesti on. Naapuritalon asukas, läheisen toimiston työntekijä tai liityntäpysäköijä ei ole taloyhtiön vieras, vaikka paikka olisi tyhjä. Jos pihalla on yksityisen valvonnan opasteet, ehtojen vastainen pysäköinti johtaa valvontamaksuun samalla tavalla kuin kaupan pihalla. Jos opasteita ei ole, yhtiöllä on käytössään lähinnä huomautuslappu ja siirtopyyntö kunnalle.

Tarvitaanko vieraspaikalla parkkikiekko?

Kiekko tarvitaan, jos opasteessa niin lukee. Yksityisalueella velvoite syntyy yhtiön ehdoista, ja sisältö on sama kuin kadulla: saapumisaika näkyviin tuulilasin sisäpuolelle ja auto pois ennen aikarajan täyttymistä. Yhtiön ehdoissa voi olla omia täsmennyksiä esimerkiksi ajan merkitsemistavasta, ja ne sitovat sopimusehtoina. Kiekon käytön perusasiat on koottu artikkeliin näin käytät parkkikiekkoa oikein.

Vieraspaikan kiekkopakko osuu useimmin siihen, joka käy samassa osoitteessa toistuvasti: vanhempiaan auttava aikuinen lapsi, seurustelukumppani, lapsenvahti. Yksi unohdus kymmenestä käynnistä riittää valvontamaksuun.

Kolme kiekkotyyppiä toimii tässä eri tavoin:

• Perinteinen pahvikiekko käännetään käsin joka kerta. Se on ainoa täysin virraton kiekko.
• Digitaalinen parkkikiekko on tuulilasiin kiinnitettävä näyttölaite, jonka liikkeentunnistus asettaa saapumisajan auton pysähtyessä. Virtalähteenä on tyypillisesti nappiparisto.
• Automaattikiekko näyttää edestä tavalliselta kiekolta, ja sitä voi käyttää käsin kääntäen. Sen kellomekanismissa on kaksi asentoa: run-asennossa kellotaulu käy ja näyttää senhetkistä aikaa, stop-asennossa se pysähtyy näyttämään saapumishetkeä. Virtalähteenä on yksi AA-paristo.

Kuka valvoo pysäköintiä taloyhtiön pihalla?

Valvojia voi olla kaksi: kunnallinen pysäköinninvalvonta tai yksityinen valvontayritys. Kumpikaan ei tule pihalle oma-aloitteisesti, vaan yhtiön on järjestettävä valvonta itse.

Miksi kunta ei enää valvo pihaa automaattisesti?

Vanhassa tieliikennelaissa oli säännös, jonka mukaan pysäköinti yksityiselle alueelle ilman omistajan tai haltijan lupaa oli kielletty. Sen nojalla kunnallinen pysäköinninvalvoja saattoi kirjoittaa virhemaksun taloyhtiön pihalle luvatta jätetystä autosta. Uusi tieliikennelaki (729/2018) tuli voimaan 1.6.2020, eikä säännöstä enää ole.

Muutoksen seuraukset näkyivät nopeasti. Kiinteistöliitto kertoi tammikuussa 2021 saaneensa asiasta lukuisia yhteydenottoja eri puolilta maata. Liiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen kuvasi Moottori-lehdelle tilannetta taloyhtiöille vaikeaksi, koska ne eivät voi turvautua kunnalliseen pysäköinninvalvontaan. Liitto vetosi ministeriöihin lainsäädännön korjaamiseksi. Säännöstä ei ole palautettu.

Millä ehdoilla kunta valvoo yksityistä pihaa?

Kunta voi edelleen valvoa pihalla tieliikennelain mukaisten liikennemerkkien noudattamista. Laki pysäköinninvalvonnasta (727/2011) asettaa tälle yhden ehdon: jos pysäköintivirhe on tehty yksityisellä alueella, virhemaksua ei saa määrätä ilman kiinteistön omistajan tai haltijan pyyntöä tai valtuutusta (2 §).

Helsingin kaupungin ohjeen mukaan valvonta edellyttää kahta asiaa. Tontilla on oltava tieliikennelain mukaiset liikennemerkit: pysäköintikieltoalue tontin rajalla ja pysäköintipaikkamerkit sallituilla paikoilla, tarvittaessa lisäkilvin. Merkeille haetaan kaupungilta lupa, ja ne asennetaan hyväksytyn suunnitelman mukaan. Lisäksi yhtiön edustaja antaa kaupungin pysäköinninvalvonnalle valtakirjan. Valvoja tulee paikalle, kun yhtiö ottaa yhteyttä asiakaspalveluun. Tampereen kaupunki kuvaa käytäntönsä samansuuntaisesti: valvontaa tehdään kiinteistön pyynnöstä muun partioinnin yhteydessä, eikä jatkuvaa valvontaa tarjota.

Kuntien linjat eivät ole yhtenäisiä. Taloustaito-lehden vuonna 2021 haastattelemat asiantuntijat tulkitsivat lakia eri tavoin, ja osa kunnista on vetäytynyt yksityisalueilta kokonaan. Oman kunnan käytäntö selviää pysäköinninvalvonnan asiakaspalvelusta.

Miten yksityinen valvonta toimii pihalla?

Yksityinen valvonta perustuu sopimukseen. Taloyhtiö tekee valvontayrityksen kanssa sopimuksen, yritys pystyttää opastetaulut, ja pihalle pysäköivä kuljettaja hyväksyy ehdot pysäköimällä. Korkein oikeus vahvisti tämän rakenteen ratkaisussa KKO 2010:23. Ehtojen vastaisesta pysäköinnistä seuraa valvontamaksu, joka on luonteeltaan sopimussakko. Toimintaa on kuvattu laajemmin artikkelissa yksityinen pysäköinninvalvonta Suomessa.

Taloyhtiölle valvonta on yleensä maksutonta, koska valvontayritys saa tulonsa valvontamaksuista. Asetelmasta seuraa, että valvoja kirjoittaa maksun jokaisesta havaitsemastaan ehtojen rikkomisesta, myös asukkaan omasta autosta väärässä paikassa.

Saako pelastustielle pysäköidä hetkeksi?

Ei saa. Pelastuslain (379/2011) 11 §:n mukaan pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä. Sama pykälä velvoittaa kiinteistön omistajan ja haltijan huolehtimaan siitä, että pelastustiet pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti. Tieliikennelain 38 § toistaa kiellon: pysäköinti on kielletty liikennemerkillä merkityllä pelastustiellä.

Pelastustie on väylä, jota pitkin paloauto ja nostolava-auto pääsevät rakennuksen viereen. Kerrostalossa nostolavan paikka määrää, miltä parvekkeilta ja ikkunoista ihmisiä voidaan pelastaa. Väylälle jätetty auto voi siis estää pelastamisen talon toiselta sivulta kokonaan, vaikka paloauto mahtuisi pihaan.

Pelastustielle pysäköinti on yksi kolmesta pysäköintivirheen lajista, jotka laki pysäköinninvalvonnasta luettelee soveltamisalassaan. Seuraamus on pysäköintivirhemaksu. Lisäksi laki ajoneuvojen siirtämisestä (1508/2019) antaa poliisille ja kunnalliselle pysäköinninvalvojalle oikeuden siirtää pelastustielle pysäköity ajoneuvo välittömästi, ilman kahden vuorokauden odotusta.

Lyhyt pysähtyminen tavaran tai matkustajan vuoksi ei ole laissa tarkoitettua pysäköintiä, mutta käytännön ero on pieni: auto, jonka kuljettaja on kantamassa ostoksia neljänteen kerrokseen, on pelastustiellä este siinä missä pysäköitykin.

Mitä voit tehdä, kun omalla paikallasi on vieras auto?

Tilanne on turhauttava, ja keinot ovat hitaampia kuin moni toivoisi. Auton siirtäminen omin päin ei kuulu niihin.

1. Varmista, ettei kyse ole erehdyksestä

   Tarkista paikan numero ja se, onko auto naapurin, tämän vieraan tai huoltoyhtiön. Suurin osa tapauksista ratkeaa ovikelloa soittamalla tai lapulla tuulilasissa.

2. Dokumentoi

   Ota kuva autosta, rekisterikilvestä ja paikan numerosta sekä kirjaa kellonaika. Jos sama auto palaa, kuvasarja osoittaa toistuvuuden.

3. Ilmoita isännöitsijälle tai huoltoyhtiölle

   Yhtiön edustaja voi selvittää, kuuluuko auto jollekin asukkaalle, ja hänellä on valtuudet tilata valvonta tai tehdä siirtopyyntö. Yksittäinen asukas ei yleensä voi tehdä näitä yhtiön puolesta.

4. Kutsu valvoja, jos pihalla on valvonta

   Yksityisen valvontayrityksen päivystysnumero on opastetaulussa. Valvoja kirjoittaa valvontamaksun, mutta ei siirrä autoa. Kunnan valvonta kutsutaan asiakaspalvelun kautta, jos valtakirja on voimassa.

5. Pyydä siirtoa kunnalta

   Jos auto ei lähde, kunta tai kunnallinen pysäköinninvalvoja siirtää sen kahden vuorokauden kuluttua alueen omistajan tai haltijan perustellusta pyynnöstä (laki ajoneuvojen siirtämisestä 5 §). Pyynnön tekee käytännössä isännöitsijä.

Siirron kustannukset peritään ajoneuvon omistajalta tai haltijalta. Helsingissä lähisiirto maksaa 1.1.2026 alkaen 163 euroa ja siirto varastoon 175 euroa kaupungin taksan mukaan. Helsingin kaupunki siirtää luvatta pysäköidyn ajoneuvon yksityisalueelta kiinteistön edustajan pyynnöstä myös silloin, kun pihalla ei ole liikennemerkkejä.

Jos sama auto ilmestyy paikalle toistuvasti, pysyvä ratkaisu on rakenteellinen: valvontasopimus, paikkakohtainen kaatuva pysäköintieste tai puomi. Näistä päättää yhtiö. Osakkeisiin perustuvalle paikalle asennettavaan esteeseen tarvitaan yleensä yhtiön lupa, koska se vaikuttaa lumitöihin ja pihan kunnossapitoon.

Mitä jos saat valvontamaksun omalta pihaltasi?

Asukkaan saama valvontamaksu omalla pihalla johtuu useimmiten yhdestä kolmesta syystä: pysäköintilupa ei ollut näkyvissä, auto oli vieraspaikalla tai auto oli ruutujen ulkopuolella esimerkiksi oven edessä tavaroita purettaessa.

Reklamaatio tehdään kirjallisesti valvontayritykselle maksussa ilmoitetun määräajan kuluessa. Liitä mukaan kuva voimassa olevasta luvasta tai vuokrasopimus autopaikasta, jos maksu tuli omalta paikalta. Yritysten käytännöt unohtuneen luvan kohdalla vaihtelevat, eikä yritys ole velvollinen perumaan maksua, jos ehdoissa vaaditaan luvan esillä pitämistä. Reklamaation vaiheet on käyty läpi artikkelissa aiheeton parkkisakko – mitä tehdä.

Kaksi asiaa erottaa taloyhtiön pihan kaupan parkkipaikasta.

Ensimmäinen on riidanratkaisu. Kuluttajariitalautakunta käsittelee yksityisiä valvontamaksuja, kun pysäköinti on liittynyt kulutushyödykkeen hankintaan, kuten asiointiin kaupassa. Asunto-osakeyhtiön pihalla syntyneet pysäköintiriidat jäävät tämän ulkopuolelle. Jos reklamaatio ei johda tulokseen, jäljelle jää maksaminen tai riitauttaminen käräjäoikeudessa, jonne valvontayrityksen on vietävä asia saadakseen maksulle ulosottoperusteen.

Toinen on näyttö kuljettajasta. Valvontamaksu kohdistuu kuljettajaan, jonka kanssa sopimus syntyi (KKO 2011:43). Korkein oikeus linjasi ratkaisussa KKO:2026:24 (17.3.2026), ettei rekisteriin merkitty haltija vapautunut vastuusta pelkästään kiistämällä kuljettaneensa autoa, kun samalta alueelta oli kertynyt useita maksuja eikä hän yksilöinyt muuta kuljettajaa. Taloyhtiön pihalla tämä asetelma on tavallinen: auto seisoo kotiosoitteessa, ja maksuja kertyy samasta paikasta.

Jos pidät valvontaa kohtuuttomana, vaikuttamisen paikka on yhtiökokous. Valvontasopimus on yhtiön tekemä, ja yhtiö voi muuttaa ehtoja, lisätä vieraslupien määrää tai irtisanoa sopimuksen. Valvontayritys noudattaa tilaajansa ohjeita.

Koskeeko tieliikennelaki taloyhtiön pihaa?

Osittain. Tieliikennelaki koskee liikennettä tiellä, ja tieksi laki määrittelee maantien, kadun ja yksityisen tien lisäksi muun yleiselle liikenteelle tarkoitetun tai yleisesti liikenteeseen käytetyn alueen (2 §). Piha, jolle kuka tahansa voi ajaa, täyttää määritelmän helpommin kuin puomilla suljettu parkkihalli. Rajanveto tehdään tapauskohtaisesti.

Käytännön merkitys on tämä: pihalla pätevät liikenteen yleiset varovaisuus- ja väistämissäännöt, ja pihalle luvalla asetetut liikennemerkit velvoittavat. Sen sijaan pelkkä yhtiön oma kyltti, kuten “Pysäköinti vain asukkaille”, ei ole liikennemerkki, eikä sen rikkomisesta seuraa pysäköintivirhemaksua. Sellainen kyltti voi olla osa yksityisen valvonnan sopimusehtoja, jos siinä on ehdot, valvontamaksun määrä ja valvojan tiedot.

Liikkumisesteisen pysäköintitunnus on hyvä esimerkki erosta. Tunnuksen oikeudet poiketa liikennemerkillä osoitetuista rajoituksista perustuvat tieliikennelain 39 §:ään. Yksityisen valvonnan sopimusehtoihin ne eivät ulotu automaattisesti, joten taloyhtiön vieraspaikan aikaraja voi sitoa myös tunnuksen haltijaa, ellei ehdoissa toisin lue.

Entä latauspaikat, moottoripyörät ja peräkärryt?

Latauspaikat. Yhtiö päättää, onko latauspiste yhteinen vai paikkakohtainen. Yhteiselle latauspaikalle asetetaan usein aikaraja tai ehto, että auton on oltava kytkettynä. Säännöt ovat samaa sopimusperusteista lajia kuin vieraspaikan ehdot.

Moottoripyörät ja mopot. Kaksipyöräiselle voi vuokrata autopaikan, jos yhtiön säännöt sen sallivat. Moni yhtiö osoittaa niille erillisen alueen, jotta täysikokoinen ruutu jää autolle.

Peräkärryt ja asuntovaunut. Kiinteistöliiton ohjeen mukaan yhtiö voi kieltää matkailuvaunun säilyttämisen autopaikalla tai antaa etusijan moottoriajoneuvoille. Vieraspaikalla viikkoja seisova peräkärry on aikarajan vastainen siinä missä autokin.

Talvikunnossapito. Lumenaurausta varten yhtiö voi määrätä pihan tyhjennettäväksi tiettynä päivänä. Ilmoitustaululla ja porraskäytävissä annettu määräys on yhtiön sisäinen ohje. Sen noudattamatta jättämisestä voi seurata valvontamaksu vain, jos valvontaehdoissa on tästä maininta.

Yleisimmät väärinkäsitykset

“Vieraspaikalla saa seistä vapaasti, kun paikkoja on tyhjänä.” Aikaraja ja kiekkovelvoite ovat voimassa pihan täyttöasteesta riippumatta.

“Asukkaana saan pysäköidä minne tahansa omalla pihalla.” Asukas on sidottu samoihin ehtoihin kuin vieras. Valvoja ei tiedä eikä hänen tarvitse tietää, asuuko kuljettaja talossa.

“Poliisi tulee hakemaan väärin pysäköidyn auton pois.” Poliisi siirtää ajoneuvon, jos siitä aiheutuu vaaraa liikenneturvallisuudelle, ja voi siirtää pelastustielle pysäköidyn. Tavallinen luvaton pysäköinti pihalla kuuluu kunnan siirtomenettelyyn yhtiön pyynnöstä.

“Olen maksanut autopaikasta 20 vuotta, joten se on minun.” Yhtiön hallinnassa oleva paikka on vuokrattu, ja yhtiö voi irtisanoa vuokrasopimuksen sen ehtojen mukaisesti ja jakaa paikat uudelleen, kunhan kohtelu on yhdenvertaista.

“Hallitus voi päättää pysäköinnistä mitä haluaa.” Hallituksen päätösvaltaa rajaavat yhtiöjärjestys, yhdenvertaisuusperiaate ja vaatimus viedä laajakantoiset asiat yhtiökokoukseen. Osakas voi moittia yhtiökokouksen päätöstä tuomioistuimessa.

Miten vieras välttää valvontamaksun?

Taloyhtiön pihalla vieras toimii vieraassa ympäristössä, jonka ehdot hän näkee ensimmäistä kertaa. Kolme tarkistusta riittää useimmiten.

Lue opastetaulu pihan sisäänajon kohdalta. Siinä kerrotaan, onko piha valvottu, mikä on vieraspaikan enimmäisaika ja tarvitaanko kiekko vai lupa. Kysy isännältäsi, onko yhtiössä vieraslupia, ja pyydä sellainen ennen kuin jätät auton. Aseta kiekko, vaikka aikoisit viipyä vain vartin, koska valvoja voi käydä pihalla juuri sen vartin aikana.

Toistuvasti samassa osoitteessa käyvälle kiekon kääntäminen on se vaihe, joka unohtuu. Automaattinen parkkikiekko poistaa tämän vaiheen: stop-asentoon saavuttaessa pysäytetty kellotaulu jää näyttämään saapumisaikaa, ja lähtiessä run-asentoon käännetty kiekko on seuraavalla kerralla taas oikeassa ajassa. Osa käyttäjistä pitää kiekon jatkuvasti run-asennossa, jolloin se näyttää aina senhetkistä kellonaikaa eikä saapumisaikaa. Käytännössä se vastaa kiekon käymistä kääntämässä uuteen aikaan, ja vieraspaikan ehdot kieltävät aikarajan kiertämisen kummallakin tavalla. Valvoja ei erota automaattikiekkoa tavallisesta kiekosta.

← Kaikki artikkelit