Katsastamaton tai seisova auto kadulla: milloin se siirretään?

Auto saa seistä kadulla niin kauan kuin pysäköinti on siinä kohdassa sallittua, eikä katsastuksen umpeutuminen yksinään ole pysäköintivirhe. Auto voidaan kuitenkin siirtää pois, jos se on pysäköity virheellisesti, haittaa kadulla tehtävää työtä tai on hylätty. Siirroista säädetään laissa ajoneuvojen siirtämisestä (1508/2019), joka tuntee kolme tapaa: lähisiirto, varastosiirto ja romuajoneuvon siirto. Jos varastoon siirrettyä autoa ei noudeta, se siirtyy kunnan omistukseen 30 tai 60 päivässä siirtopäätöksen tiedoksisaannista.

Saako auton jättää kadulle seisomaan pitkäksi aikaa?

Lähtökohtaisesti saa. Kadunvarsipaikka on tarkoitettu pysäköintiin, eikä tieliikennelaki (729/2018) aseta yleistä enimmäisaikaa sille, kuinka kauan yksi auto saa olla samassa ruudussa. Jos paikalla ei ole aikarajoitusta, maksuvelvoitetta tai muuta merkeillä osoitettua rajoitusta, kolme viikkoa seisomista on yhtä sallittua kuin kolme tuntia.

Käytännön rajat tulevat muualta. Suurin osa kaupunkien kadunvarsipaikoista on joko maksullisia, aikarajoitettuja tai asukaspysäköintivyöhykkeellä, ja jokainen näistä katkaisee pitkän seisottamisen. Talvella tulevat vielä vuoropysäköinti ja kunnossapidon siirtokehotukset, joita käsittelemme erikseen artikkelissa vuoropysäköinti ja siirtokehotus.

Kolmas raja on hylkääminen. Kun auto on ollut pitkään liikkumatta, renkaat tyhjinä ja lasit pölyn peitossa, kaupungin siirtoyksikkö alkaa arvioida, onko kyse enää pysäköinnistä vai jätteestä. Siitä eteenpäin sovelletaan lakia ajoneuvojen siirtämisestä.

Mitä laki ajoneuvojen siirtämisestä sanoo?

Laki ajoneuvojen siirtämisestä (1508/2019) tuli voimaan 30.12.2019 ja korvasi vanhan vuoden 1975 lain. Se määrittelee siirtotavat ja sen, kuka maksaa.

Lain 2 §:n mukaan lähisiirto on ajoneuvon siirtämistä sen sijaintipaikan välittömään läheisyyteen ja varastosiirto ajoneuvon siirtämistä kunnan osoittamaan varastoon. Romuajoneuvolla tarkoitetaan ajoneuvoa, joka on jätelain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua jätettä.

Onnettomuustilanteessa laki on tiukempi kuin monessa muussa kohdassa: ajoneuvon omistaja, haltija ja kuljettaja ovat velvollisia siirtämään ajoneuvon onnettomuuspaikalta viipymättä ja viimeistään kahden vuorokauden kuluessa liikenneonnettomuudesta.

Siirtopäätös on hallintopäätös. Se annetaan kirjallisena rekisteriin viimeksi merkitylle omistajalle ja haltijalle. Jos omistajaa tai osoitetta ei tiedetä, siirrosta ilmoitetaan julkisesti. Tämä on syy siihen, miksi rekisteritietojen ajantasaisuus ratkaisee, kuuleeko omistaja siirrosta ajoissa vai vasta laskun mukana. Päätöksen mukana tulee muutoksenhakuohje, josta ilmenee, miten ja missä ajassa päätökseen voi hakea muutosta. Muutoksenhaku ei kuitenkaan pysäytä säilytysmaksun kertymistä, joten auto kannattaa noutaa ensin ja riitauttaa maksu sen jälkeen.

Kuka siirron tekee, kunta vai valtio?

Työnjako määräytyy tien mukaan. Kaduilla, toreilla ja muilla kunnan hallinnoimilla alueilla siirroista vastaa kunta. Maanteillä vastuu on valtiolla: hylättyjen ajoneuvojen omistajatietojen selvittämisestä sekä siirto- ja korvauspäätöksistä vastaa valtakunnallisesti Lapin elinvoimakeskus. Maantielle jätetystä ajoneuvosta ilmoitetaan Tienkäyttäjän linjalle numeroon 0200 2100.

Viranomaisen nimi vaihtui vuodenvaihteessa. Lakia ajoneuvojen siirtämisestä muutettiin säädöksellä 699/2025, joka tuli voimaan 1.1.2026 osana valtion aluehallintouudistusta (HE 13/2025). Muutos koski lain 4–7 ja 15 §:ää, ja käytännössä kyse oli tehtävien siirtymisestä ELY-keskuksilta elinvoimakeskuksille. Siirtolajit, määräajat ja kustannusvastuu pysyivät ennallaan, joten vanhat ohjeet pitävät sisällöllisesti edelleen paikkansa – vain se muuttui, kenelle maanteitä koskeva ilmoitus menee.

Yksityinen alue on kolmas tapaus. Taloyhtiön pihalla tai kauppakeskuksen kentällä kunta ei siirrä autoja lain nojalla, vaan siirto edellyttää kiinteistön haltijan toimia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hylätty auto pysyy yksityisellä pihalla pidempään kuin kadulla, koska kynnys hinauttaa se omalla kustannuksella on korkea.

Milloin katsastamaton auto saa seistä kadulla?

Katsastamattomuus ei ole pysäköintivirhe. Määräaikaiskatsastuksen laiminlyönti tarkoittaa, että ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä eli käytännössä ajaa. Paikallaan seisova auto ei ole ajossa, joten pysäköinnintarkastaja ei kirjoita virhemaksua pelkästä katsastuksen umpeutumisesta. Virhemaksu tulee vain silloin, kun itse pysäköinnissä on virhe: väärä paikka, puuttuva maksu tai puuttuva kiekko.

Katsastamattomuus ei silti ole merkityksetön tieto. Se näkyy ajoneuvorekisterissä rajoitustietona, ja juuri rajoitustiedot ovat se aineisto, jonka perusteella kaupunki arvioi, onko auto käytössä vai hylätty. Vuosia katsastamattomana ja ilman vakuutusta kadulla seissyt auto on aivan eri tapaus kuin auto, jonka katsastus meni juuri umpeen.

Käytännössä moni kadulle seisomaan jäänyt auto on jäänyt sinne hylätyn katsastuksen jälkeen: korjaus maksaisi enemmän kuin auto on arvoltaan, joten auto jää odottamaan päätöstä, jota ei koskaan tehdä. Hylkäysalttius vaihtelee mallien välillä paljon. Suomen suurin ajoneuvotietopalvelu bilbil.fi kokoaa katsastuksen hylkäysprosentit merkeittäin ja malleittain vuoden 2025 määräaikaiskatsastuksista. Palvelun 9.9.2026 näyttämissä luvuissa merkkien väli on iso: parhaana Lexus 18,2 prosentin hylkäysosuudella ja heikoimpana Tesla 51,3 prosentilla. Mallitasolla haitari on vielä leveämpi, Volkswagen T-Rocin 2,2 prosentista Tesla Model 3:n 56,7 prosenttiin. Luvut päivittyvät, joten ne kannattaa tarkistaa palvelusta ennen kuin niihin nojaa.

Entä liikennekäytöstä poistettu auto?

Tässä kohdassa alkaa kirjavuus. Liikennekäytöstä poisto on ilmoitus Traficomille siitä, ettei ajoneuvoa käytetä liikenteessä. Poiston jälkeen ajoneuvoveroa ei tarvitse maksaa poiston ajalta, poistopäivää lukuun ottamatta, eikä ajoneuvolla saa ajaa ennen liikennekäyttöön ottoa.

Kysymys kuuluu, onko kadunvarressa seisominen liikennekäyttöä. Autoliiton lokakuussa 2025 julkaisemassa selvityksessä kysyttiin asiaa kaupungeilta, ja vastaukset menivät kahtia.

Väljemmän linjan kaupungeissa edellytetään Autoliiton mukaan liikennekäytöstä poiston lisäksi jotain muuta ajoneuvorekisterin rajoitustietoa, ennen kuin asiaan puututaan. Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen tiivisti järjestön suosituksen niin, ettei liikennekäytöstä poistettua autoa pidä missään pysäköidä tien varteen tai liikennemerkillä osoitetulle pysäköintialueelle.

Pysäköintivirhemaksu ei myöskään ole ainoa seuraus. Traficom arvioi tapauskohtaisesti, milloin ajoneuvoa on käytetty liikenteessä liikennekäytöstä poistettuna, ja tällaisessa tilanteessa voidaan maksuunpanna lisä- ja jälkiveroa. Yksi Autoliiton haastattelemista vakuutusyhtiöistä ilmoitti suoraan, ettei liikennekäytöstä poistettua ajoneuvoa saa säilyttää yleisellä tiellä tai muulla yleisellä alueella.

Lopputulos on epäsymmetrinen: liikennekäytöstä poisto säästää ajoneuvoveron, mutta siirtää auton harmaalle alueelle, jossa kaupungin tulkinta ratkaisee. Jos autolle ei ole pihaa tai hallipaikkaa, säästö voi kadota yhteen virhemaksuun.

Milloin auto on romuajoneuvo?

Romuajoneuvon määritelmä ei perustu ikään eikä ulkonäköön vaan siihen, onko ajoneuvo jätettä. Laki ajoneuvojen siirtämisestä viittaa jätelain 5 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan jätettä on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut käytöstä, aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä.

Kunnat kuvaavat tyypillisiä tuntomerkkejä samalla tavalla: pahoin kolaroitu, palanut tai pitkäksi aikaa maastoon tai kadulle hylätty ajoneuvo. Rikkinäiset lasit, puuttuvat renkaat, avoimet ovet ja pitkään koskematon ulkoasu ovat käytännön merkkejä, joita siirtoyksikkö käyttää arvioinnissa.

Menettely on porrastettu. Kun kunta katsoo ajoneuvon romuajoneuvoksi eikä haltija ole toimittanut sitä asianmukaiseen vastaanottopaikkaan, omistajalle tai haltijalle annetaan kehotus siirtää ajoneuvo. Kunnat siirtävät romuajoneuvon tyypillisesti seitsemän vuorokauden kuluttua kehotuksesta. Jos ajoneuvosta aiheutuu vaaraa, siirto voidaan tehdä ilman kehotusta.

Romuajoneuvon siirron kustannukset peritään rekisteriin viimeksi merkityltä omistajalta. Tämä on yksi tärkeimmistä syistä hoitaa omistajanvaihdoksen rekisteri-ilmoitus kuntoon: myyty mutta rekisteriin siirtämättä jäänyt auto tuottaa laskun myyjälle, ei ostajalle.

Miten siirtoprosessi etenee?

1. Havainto ja kirjaus

   Kaupunki saa ilmoituksen asukkaalta, taloyhtiöltä tai pysäköinninvalvonnalta, tai tarkastaja havaitsee auton itse. Ajoneuvon tiedot ja sijainti kirjataan.

2. Rekisteritietojen tarkistus

   Siirtoyksikkö tarkistaa ajoneuvorekisteristä omistajan, katsastustilanteen, liikennekäyttötiedon ja mahdolliset rajoitustiedot. Nämä ratkaisevat, käsitelläänkö tapaus pysäköintivirheenä, hylättynä autona vai romuajoneuvona.

3. Kehotus tai siirtokehotusmerkki

   Romuajoneuvoksi arvioidusta autosta annetaan kehotus, jonka jälkeen siirto voidaan tehdä tyypillisesti seitsemän vuorokauden kuluttua. Kunnossapitotyön vuoksi tehtävästä siirrosta ilmoitetaan siirtokehotusmerkillä paikan päällä.

4. Lähisiirto tai varastosiirto

   Jos lähistöllä on paikka, johon auto voidaan siirtää, tehdään lähisiirto. Jos ei ole, tai auto on hylätty, se viedään kunnan varastolle. Siirtopäätös annetaan kirjallisena rekisteriin merkitylle omistajalle ja haltijalle.

5. Noutoaika alkaa kulua

   Omistajalla on aikaa noutaa auto varastolta. Ajoneuvo luovutetaan vasta, kun siirto- ja säilytysmaksut on maksettu.

6. Omistusoikeuden siirtyminen

   Jos autoa ei noudeta, se siirtyy kunnan omistukseen 30 päivän kuluttua siirtopäätöksen tiedoksisaannista, tai 60 päivän kuluttua, jos autolla voidaan olettaa olevan kohtuullista vaihdanta-arvoa. Omistus siirtyy vasta, kun siirtopäätös on saanut lainvoiman.

Kahden määräajan logiikka on olennainen. Laki erottaa selvästi hylätyn romun ja arvokkaamman auton. Jos ajoneuvolla voidaan perustellusti olettaa olevan kohtuullista vaihdanta-arvoa, kun otetaan huomioon ajoneuvon arvo, kunto ja muut ulkoisesti havaittavat seikat verrattuna siirtokustannuksiin, tai jos ei ole ilmeistä että ajoneuvo on hylätty, käytetään pidempää 60 päivän määräaikaa. Selvästi hylätyllä autolla määräaika on 30 päivää.

Paljonko siirto ja säilytys maksavat?

Kunnat määrittelevät siirtotaksansa itse, joten hinnat vaihtelevat. Helsingin 1.1.2026 voimaan tullut hinnasto antaa mittakaavan.

Hinnat ovat arvonlisäverottomia, ja iltaisin, öisin ja viikonloppuisin tehdyistä siirroista peritään lisämaksu.

Lasku kasvaa nopeasti, koska säilytysmaksu juoksee alkavina viikkoina. Kuukauden varastossa ollut henkilöauto on Helsingin taksalla 175 euron siirto ja neljä alkavaa seitsemän vuorokauden jaksoa eli 500 euroa säilytystä, yhteensä 675 euroa. Päälle voi tulla erikseen pysäköintivirhemaksu, jos siirron syynä oli pysäköintivirhe. Vertailun vuoksi kokosimme kaupunkikohtaiset virhemaksut artikkeliin paljonko pysäköintivirhemaksu on 2026.

Kannattaako vanha auto lunastaa varastosta?

Tämä on aito laskutoimitus, ei periaatekysymys. Varastosta lunastaminen edellyttää siirto- ja säilytysmaksujen maksamista, ja monella kadulle jääneellä autolla on lisäksi edessä korjaus, joka johti sen seisomaan alun perin.

Vertailukohta kannattaa hakea markkinoilta. Kun tiedät, mitä vastaava auto vuosimallilla, kilometreillä ja käyttövoimalla maksaa, näet suoraan, ylittävätkö noutokulut auton arvon. Rekisterinumerolla tai mallitiedoilla tehty auton markkina-arvon arvio antaa mediaanihinnan ja vaihteluvälin, ja bilbil.fi:n arvio perustuu samaan aineistoon kuin palvelun ilmoituskohtaiset hinta-arviot eli myynnissä oleviin ja äskettäin myytyihin vastaaviin autoihin.

Jos päätät luopua autosta, sitä ei pidä jättää odottamaan määräaikojen umpeutumista. Romuajoneuvon voi toimittaa viralliseen vastaanottopaikkaan maksutta, ja siitä saa romutustodistuksen, jolla ajoneuvo poistetaan lopullisesti rekisteristä. Se katkaisee sekä ajoneuvoveron että vakuuttamisvelvollisuuden. Varastosiirron kautta luopuminen maksaa satoja euroja enemmän ja päättyy samaan lopputulokseen.

Miten seisova auto ja parkkikiekko liittyvät toisiinsa?

Aikarajoitetulla paikalla kiekkovelvoite koskee myös autoa, jota ei ajeta. Jos kadulla on P-merkki ja lisäkilpi, esimerkiksi 2 h, kiekon on näytettävä saapumisaikaa koko sen ajan kun auto on paikalla. Kahden tunnin jälkeen auton on siirryttävä pois, oli se sitten ajokunnossa tai ei. Käytännössä pitkä seisottaminen ei siis onnistu millään aikarajoitetulla paikalla riippumatta siitä, onko kiekko kojelaudalla.

Yleisin virhe on unohtaa kiekko autoon, jota ei ole hetkeen liikutettu. Kiekko näyttää viikon takaista aikaa, mikä on yhtä lailla pysäköintivirhe kuin kokonaan puuttuva kiekko. Tämä on myös yksi syy siihen, miksi moni käyttää automaattista parkkikiekkoa: kellomekanismilla varustettu kiekko näyttää run-asennossa jatkuvasti senhetkistä kellonaikaa, jolloin unohtunutta vanhaa saapumisaikaa ei jää kojelaudalle. Saapumisaika lukitaan stop-asennolla, ja kiekkoa voi käyttää myös täysin käsin kääntäen kuten pahvikiekkoa. Kiekkojen erot ja niiden käyttötavat käymme läpi artikkelissa automaattikiekko vs. pahvikiekko vs. digitaalinen.

Mitä taloyhtiön tai naapurin kannattaa tehdä?

Ilmoitus kaupungin siirtoyksikölle on oikea kanava, kun auto seisoo katualueella. Kaupunki tarkistaa rekisteritiedot ja arvioi, täyttyvätkö siirron edellytykset. Ilmoituksessa kannattaa kertoa rekisterinumero, tarkka sijainti ja arvio siitä, kuinka kauan auto on ollut liikkumatta. Havainnot renkaiden kunnosta, rikkinäisistä laseista ja siitä, onko auto siirtynyt lainkaan, auttavat arviota.

Taloyhtiön omalla pihalla tilanne on toinen. Yksityisellä alueella kunta ei siirrä autoja samalla menettelyllä, vaan kyse on kiinteistön haltijan ja pysäköinninvalvontasopimuksen asiasta. Yksityisen alueen pysäköinninvalvonnan pelisäännöt käymme läpi artikkelissa yksityinen pysäköinninvalvonta Suomessa.

Omatoiminen siirtäminen ei ole vaihtoehto kummassakaan tapauksessa. Toisen ajoneuvon siirtäminen ilman lakiin perustuvaa oikeutta voi johtaa vahingonkorvausvastuuseen, ja hinauskustannus jää siirtäjälle.

Yhteenvetotaulukko määräajoista

← Kaikki artikkelit